suomi

TAIZÉ

Viikko Suomessa 2006

 

“Vuosisatainen kristillinen perinne”, yksi Taizén veljistä kuvailee viikkoa, jonka hän vietti maaliskuussa 2006 kaukana Pohjois-Euroopassa.

Ensimmäinen tapaaminen Suomessa oli Laihialla, muutamia kilometrejä Vaasasta itään. Jotkut ihmiset matkustivat yli 250 kilometriä autolla lumen ja jään peittämiä teitä pitkin osallistuakseen tapaamiseen ja rukoushetkeen. Voi huomata, että siellä elämä ei kulje saman nopean rytmin tahdissa kuin joissakin suurkaupungeissa. “Laihialla ihmiset yhä elävät yksinkertaisesti”, sanoi yksi asukkaista. “Me tunnemme toinen toisemme.” Ja se on totta: ihmiset jättävät siellä suksensa viikoiksi rinteen viereen ilman että heidän tarvitsee pelätä niiden katoavan.

Petäjävedellä eräs pastori on työskennellyt vuosia tuoden sovitusta pitkien ja syvien menneisyyden haavojen jakamaan yhteisöön. Minulle kerrottiin, että hänen työnsä oli jotakin poikkeuksellista. Kun kysyin miten hän onnistui menestymään työssään, minulle kerrottiin: “Hän tuli alas “ylhäältä pappien tasolta” ja alkoi puhua ihmisten kanssa ja kuunnella heitä. Hän rakastaa heitä ja nyt ihmiset kokevat, että joku ymmärtää heitä.”

Seuraavat vierailun pysäkit olivat Lapua, Seinäjoki ja Jyväskylä. Minut otettiin lämpimästi vastaan kaikkialla. Vaikka lähes kaikki nuoret käyvät kirkossa ainakin ennen konfirmaatiota ja monet jatkavat kirkossa käymistä vielä sen jälkeenkin toimien isosina tulevina vuosina konfirmoitaville, silti useissa paikoissa ihmiset kyselevät mitä kaikkea he voisivat tehdä kutsuakseen kirkosta erkaantuneita nuoria aikuisia mukaan.

Viimeiset kaupungit olivat Helsinki ja Tampere. Tampereella järjestetään joka toinen viikko “Tuomasmessu”. Jo useiden vuosien ajan näitä messuja on järjestetty koko maassa. Niitä vietetään usein sunnuntai-iltaisin ja ne on tarkoitettu niille, jotka kokevat epäilyksiä uskonsa matkalla ja jotka haluaisivat koskettaa Jeesusta kuten apostoli Tuomas. Tampereella monet ihmiset, jopa 50 tai 60, ovat mukana messun valmistelussa. Jokaisessa messussa vastuu jaetaan eri ihmisille. Useat nuoret opiskelijat lähellä olevasta konservatioriosta, kuten myös pieni kuoro, takaavat kauniin musiikkisäestyksen. Kaikkein merkityksellisin näkökulma näissä “Tuomasmessuissa” on hetki, jolloin keskellä messun viettoa lauletaan useita lauluja toinen toisensa jälkeen ja jokainen saa tehdä mitä haluaa: jotkut rukoilevat ikonin edessä, toiset kirjoittavat rukouksia, jotka luetaan myöhemmin, ja osa käyttää mahdollisuuden uskoutua papille henkilökohtaisessa keskustelussa. Useita satoja ihmisiä oli läsnä tässä messussa, ja kirkko oli täynnä iloa ja todellista innostuneisuutta. Tuolla hetkellä jotakin vuosisataisesta kristillisestä perinteestä tuli yhtäkkiä näkyväksi tuossa maassa kaukana Pohjois-Euroopassa.

Viimeksi päivitetty: 25. helmikuuta 2007